Palvelut yksityisille
01. Perhe-, perintöoikeus & testamentti
Perheoikeus
Perheoikeusasiat vuosien kokemuksella.
Perheoikeus on hyvin laaja ala, johon luetaan esim. lapsiasiat ja avioliitto-/avoliittoasiat ja rekisteröidyt parisuhteet.
Avioliitto solmitaan kahden henkilön välillä, joko kirkollisena tai siviilivihkimisenä. Avioliittoon ei saa mennä alle 18-vuotias eikä puolisoiden välillä saa vallita avioliittolaissa mainitut sukulaisuussuhteet. Myös voimassa oleva puolison avioliitto on esteenä uuden avioliiton solmimiselle. Joissakin tapauksissa este voi poistua, jos toimenpiteeseen on saatu viranomaisen lupa.
Rekisteröidyn parisuhteen voi ilmoituksella muuttaa avioliittolain alaiseksi avioliitoksi. Nykyään ei enää parisuhdetta voi rekisteröidä, mutta vanhat jo rekisteröidyt parisuhteet jatkuvat toistaiseksi kuten aikaisemminkin. Näin ollen ennen maaliskuuta 2017 rekisteröidyt parisuhteet ovat edelleen voimassa, jollei niitä ole muutettu avioliitoksi.
Avioliitto purkautuu, kun toinen puoliso kuolee tai julistetaan kuolleeksi taikka kun puolisot tuomitaan avioeroon tai avioliitto kumotaan.
Jos puolisot ovat tehneet avioehdon niin omaisuus on sen puolison omaisuutta kuten avioehdossa määrätään. Avioehdon voi laatia hyvin monimuotoiseksi koskemaan ennen avioliittoa hankittua omaisuutta, avioliiton aikana hankittua omaisuutta tai esim. perittyä omaisuutta. Pääasia on, että avioehto on muotoiltu siten, että sitä on helppo tulkita siinä vaiheessa, kun avioehtoon vetoaminen tulee ajankohtaiseksi osituksessa. Tähän riitojen ehkäisyyn hankalassa tilanteessa tarvitaan juristin laatima avioehto. Nettiavioehtoja ei tule suositella, koska niissä ei oteta huomioon erikseen kulloistakin tilannetta ja sen oikeellisuuden varmistamista. Avioehto määrittelee koko tilanteen avioeron varalta ja joissakin tapauksissa myös kuoleman varalta.
Lähtökohtaisesti avioliitossa omaisuus on määrällisesti aviopuolisoiden yhteistä ilman avioehtoa tai testamenttimääräystä. Tämä toteutuu käytännössä avioeron tai puolison kuoleman jälkeen tehtävässä osituksessa. Ennen sitä asialla ei ehkä useinkaan ole merkitystä puolisoille tasavertaisessa avioliitossa.
Ositus tehdään kun aviopuolisot erovaiheessa tai sitä ennenkin joissakin tapauksissa määrittelevät kummankin omaisuuden ja mahdollisen tasingon maksun. Sama tapahtuu osituksessa, joka tehdään puolison kuoltua perinnönjakovaiheessa tai ennen sitä. Kuoleman tapauksissa ositus määrittää sen mikä omaisuus on lesken ja mikä kuolinpesän. Näissä tapauksissa tulisi ottaa myös juristi tekemään ositus, jotta siitä tulisi sellainen kuin kussakin tapauksessa on tarkoitus.
Perintöoikeus
Perintöoikeus toteutuu kun henkilö kuolee. Perillisiä tapauksesta riippuen voi olla leski, lapset, lapsenlapset, vanhemmat, vain toinen vanhempi, sisarukset, sisarusten lapset jne ja edellä mainittujen tahojen erilaiset kombinaatiot ja sitten viimeisenä valtio, jos ei perillisiä ilmaannu vainajalle. Suoranainen perintöoikeus päättyy siten, että serkut eivät enää peri.
Sen jälkeen tulee valtio mukaan perintöoikeudellaan. Usein perintöoikeus käsitetään niin että lapset perivät ellei testamenttia ole. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rintaperillisillä eli lapsilla tai heidän jälkeläisillään on oikeus vähintään lakiosaan vainajan jälkeen. Joissakin tapauksissa hekin voivat menettää perintöoikeutensa, mutta sen yksityiskohtiin ei mennä tässä.
Lapsellisten aviopuolisoiden leski ei koskaan peri ilman siihen annettua testamenttia, mutta hän saa osituksessa osuutensa yhteisestä aviovarallisuudesta, joka on puolet kokonaisaviovarallisuuden määrästä. Vainajan puolet aviovarallisuudesta menee perintönä rintaperillisille eli lapsille tai heidän lapsilleen.
Testamentti
Testamentin tarkoitus on määrätä omaisuuden siirtymisestä testamentintekijän kuoleman jälkeen.
Testamenttilajeja on useampia: omistusoikeustestamentti, rajoitettu omistusoikeustestamentti ja hallinta- tai käyttöoikeustestamentti. Eri testamenttilajien variaatioita ovat vuorostaan kaikki laaditut testamentit.
Puhtaalla omistusoikeustestamentilla luovutetaan omistusoikeus testaattorin kuoleman jälkeen jollekin joko kaikkeen tai osaan omaisuudesta.
Rajoitetulla omistusoikeudella tarkoitetaan esim. että testaattori luovuttaa omistusoikeuden jälkeensä jollekin siten, ettei tuo omaisuuden saaja saa tehdä omaisuudesta vuorostaan testamenttia ja määrää kenelle omaisuus on ensimmäisen omaisuuden saajan jälkeen menevä.
Usein näin on avioliitossa keskinäinen testamentti määräyksin, että molempien kuoltua omaisuus menee lapsille. Tällöin kannattaa miettiä sanamuoto tarkasti, varsinkin jos on useita saajia.
Käyttö- ja hallintaoikeustestamentti on myös yleisesti käytetty, mutta avioliitoissa pelkästään kotiin ja koti-irtaimistoihin sitä ei tarvitse tehdä, koska avioliitoissa leskellä on jo lain nojalla oikeus pitää hallussaan yhteinen koti irtaimistoineen. Jos halutaan määrätä muusta omaisuudesta niin silloin suosittelen tämän testamentin käyttämistä myös avioliitossa. Rintaperilliset joutuvat tässä valitettavasti maksamaan perintöveron omaisuudesta heti kun saavat omaisuutta jo ensimmäisen puolison kuollessa.
Käyttö- ja hallintaoikeustestamentti on käyttökelpoinen ja usein jopa tarpeellinen lapsettomille avopareille. Ilman ko. testamenttia avopuolison kuollessa avoparin omaisuuden jakaminen tulee kyseeseen jo siinä vaiheessa. Kuolleen avopuolison perilliset voivat vaatia omaisuutta jaettavaksi kuolinpesän ja elossa olevan avopuolison kesken heti kuolemantapauksen tapahduttua.
Suosittelen usein myös lapsellisille avopareille keskinäisen hallintaoikeustestamentin tekemistä. Se ei poista velvollisuutta tilin tekemiseen dvv:lle alaikäisten lasten huoltajana, mutta se helpottaa omaisuuden hallinnointia.
Yllä mainittujen lajien lisäksi siis lajeja voidaan yhdistellä ja ehdot laatia monenlaisina. Perustestamenttiin löytyy netistä paljon vaihtoehtoja, mutta jos aiot tehdä testamentin erilaisilla ehdoilla ja omaisuuslajeilla suosittelen juristin käyttämistä sen laatimisessa siksi, että testamentin tulkinta on kiinni testamentin sanamuodosta ja sen tulee olla oikea testamentin tarkoitukseen ongelmien välttämiseksi myöhemmin.
Testamentti on allekirjoitettava kahden esteettömän todistajan läsnäollessa ja testaattorin on oltava täydessä ymmärryksessä testamentin tehdessään ja allekirjoittaessaan.
