OSITUS

Ositus

Mitä se on ja milloin se tehdään?

Ositus on keskeinen oikeustoimi, joka tehdään avioliiton päättyessä – joko avioeron tai puolison kuoleman seurauksena. Se vaikuttaa suoraan siihen, miten puolisoiden omaisuus jaetaan ja kuka saa mitäkin. Tältä sivulta löydät vastaukset yleisimpiin kysymyksiin osituksesta.

Mikä on ositus?

Ositus tarkoittaa aviopuolisoiden omaisuuden jakamista avioliiton päätyttyä. Kummankin puolison varat ja velat selvitetään, ja näin saadaan heidän netto-omaisuutensa. Näiden perusteella lasketaan, kuinka paljon kumpikin on oikeutettu saamaan yhteisestä omaisuudesta.

Avio-oikeus – miksi sillä on merkitystä?

Avio-oikeus tarkoittaa, että puolisoilla on lähtökohtaisesti oikeus puoleen yhteenlasketusta omaisuusmassasta. Osituksessa molempien netto-omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi. Tämä koskee sekä avioeroon että kuolemantapaukseen liittyviä osituksia.

Esimerkki:Jos puoliso A:lla on 100 000 € ja puoliso B:llä 50 000 €, yhteensä 150 000 €. Tämä jaetaan kahteen osaan – 75 000 € kummallekin. A:n on siis tasattava omaisuuttaan 25 000 €:n verran B:lle tasinkona.

Ositus kuoleman yhteydessä

Jos puoliso kuolee ja hänellä on perillisiä, eloonjäänyt puoliso saa osuutensa avio-oikeuden perusteella ennen kuin perintö jaetaan. Jos kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä tai testamentilla määrättyjä perillisiä, leski voi periä hänet kokonaan.

Leskellä on oikeus kieltäytyä tasingon maksamisesta kuolinpesälle, jos hänellä on enemmän omaisuutta kuin vainajalla. Tasingon maksamisesta kieltäytyminen voidaan ilmoittaa esimerkiksi perukirjassa.

Ositus avioerossa – mitä haasteita voi tulla?

Osituksen suurin haaste avioerotilanteessa on omaisuuden selvittäminen. Ositus perustuu siihen, mitä kumpikin puoliso ilmoittaa omistavansa. Ongelmaksi muodostuu, jos omaisuutta on esimerkiksi:

• piilotettuna

• ulkomailla

• tileillä, joita ei tunneta eikä omistaja ilmoita niitä

Tällöin ositus voi jäädä puutteelliseksi, eikä toinen puoliso voi vaatia sellaista omaisuutta, josta ei ole tietoa.

Fyysinen jako – osituksen käytännön vaihe

Kun osituksen laskennallinen osuus on selvillä, seuraa käytännön jako eli fyysinen jako. Tässä vaiheessa sovitaan, mitä konkreettista omaisuutta kumpikin saa.

Tämä vaihe on usein haastavin, ja voi vaatia:

• ulkopuolisia arvioitsijoita (esim. kiinteistönvälittäjiä)

• neuvotteluapua tai juristin tukea

• pesänjakajaa, jos osapuolten välillä ei synny sopua

Yhteenveto

• Ositus tehdään aina, kun avioliitto päättyy, paitsi jos avioehto sulkee avio-oikeuden kokonaan pois eikä ole perimystä.

• Avio-oikeus takaa lähtökohtaisen tasajaon netto-omaisuudesta.

• Avioerossa osituksen onnistuminen riippuu omaisuuden selvittämisestä.

• Kuolemantapauksessa lesken ei tarvitse luovuttaa omaisuutta, jos hänen varallisuutensa on suurempi.

Ositus on usein sekä taloudellisesti että emotionaalisesti kuormittava prosessi. Asiantunteva lakimies voi varmistaa, että se toteutetaan lainmukaisesti, tasapuolisesti ja mahdollisimman sujuvasti.

Tarvitsetko apua osituksessa? Ota yhteyttä – autamme sinua suunnittelemaan, sopimaan ja hoitamaan osituksen luottamuksellisesti ja ammattitaidolla.