OSITUS II

Kun avio-oikeus ei ulotu puolison omaisuuteen – mitä osituksessa tapahtuu?

Avioliitossa omaisuuden ositus tulee lähinnä ajankohtaiseksi joko avioeron tai puolison kuoleman myötä. Mutta mitä tapahtuu silloin, kun puolisoilla ei ole lainkaan avio-oikeutta toistensa omaisuuteen tai vain osittainen oikeus? Tässä blogissa käymme läpi joitakin konkreettisia esimerkkejä siitä, miten omaisuus voidaan rajata avio-oikeuden ulkopuolelle – ja miten tämä vaikuttaa osituksen lopputulokseen.

Avioehto – omaisuuden jakolinjan määrittelijä

Avioehto on tehokas keino vaikuttaa siihen, miten omaisuus jaetaan avioliiton päättyessä. Avioehto voi koskea vain tiettyä omaisuutta tai vaihtoehtoisesti kaikkea puolisoiden ennen tai avioliiton aikana hankkimaa omaisuutta. Se voi olla myös yksipuolinen – tarkoittaen, että vain toisen puolison omaisuus on avio-oikeudesta vapaata.

Osituksen pohjana käytetään omaisuustilannetta avioeron vireillepanon tai puolison kuoleman ajankohdasta. Jos puolisolla on tuolloin omaisuutta, johon toisella ei ole avio-oikeutta (esimerkiksi avioehdon perusteella), se huomioidaan osituksessa avio-oikeudesta vapaana omaisuutena.

Esimerkki:Puolisolla A on 100 000 euron omaisuus, josta 60 000 euroa on avioehdon mukaan avio-oikeudesta vapaata (esim. kesämökki). Puolisolla B on 50 000 euron omaisuus. Lasketaan ositus seuraavasti:

(100 000 € – 60 000 €) + 50 000 € = 90 000 €⇒ Puolikkaat: 45 000 € / puoliso⇒ Puoliso B maksaa A:lle tasinkona 5 000 €

Eli vertaamalla edellisen blogin laskelmaan - avioehto käänsi maksusuhteet toisinpäin ja B maksaakin tasinkoa A:lle.

Lahjat, perinnöt ja testamentit – yksityisomaisuutta vai yhteistä?

Avio-oikeus voidaan poissulkea myös muilla asiakirjoilla kuin avioehdolla. Lahjakirjassa voidaan nimenomaisesti mainita, että lahjansaajan puolisolla ei ole avio-oikeutta lahjaan. Sama koskee testamentteja: testamentin tekijä voi määrätä, ettei aviopuolisolla ole avio-oikeutta perintönä saatuun omaisuuteen.

Osituksen näkökulmasta tällainen omaisuus rinnastetaan avioehdossa rajattuun omaisuuteen. Vaikka omaisuus olisi saatu avioliiton aikana, se pysyy lahjansaajan tai perillisen avio-oikeudesta vapaana omaisuutena.

Ositus puolison kuoleman jälkeen

Kun puoliso kuolee, toimitetaan ositus ennen perinnönjakoa – ellei avio-oikeutta ole, ei ositustakaan tarvita samalla tavalla. Jos avioehto kattaa koko omaisuuden, eikä leskellä ole perintöoikeutta, hän yleensä ei ole edes osallinen kuolinpesässä.

Tässä tilanteessa on kuitenkin hyvä muistaa, että perintökaari takaa leskelle usein hallintaoikeuden yhteiseen kotiin ja sen irtaimistoon – riippumatta avioehdosta.

Sanamuodolla on väliä

Oli kyse sitten avioehdosta, testamentista tai lahjakirjasta, asiakirjojen täytyy olla määrämuotoisia ja sanallisesti sitä mitä tarkoitetaan. Sanamuoto ratkaisee. Yhdenkin lauseen epäselvyys voi johtaa tulkintaongelmiin osituksessa tai perinnönjaossa.

Tarvitsetko apua?

Jos olet harkitsemassa avioehtoa tai haluat varmistaa lahjakirjan tai testamentin vaikutuksen osituksessa, autamme mielellämme. Laadimme kanssasi asiakirjat juridisesti päteviksi ja juuri sinun tilanteeseesi sopiviksi – luottamuksella ja asiantuntemuksella.